Karjalaiset sananlaskut

Jos o hyvä mies, puhkase silmä. Jos o paha, puhkase molemmat.

Tämä vanha sananlasku kertoo siitä, kuinka vaikeaa on miellyttää kaikkia ihmisiä, vaikka kuinka yrittäisi tehdä oikein.

Tämä vanha sananlasku kertoo siitä, kuinka vaikeaa on miellyttää kaikkia ihmisiä, vaikka kuinka yrittäisi tehdä oikein. Ensimmäinen osa sananlaskusta sanoo, että jos joku on hyvä ja yrittää tehdä oikein, joku toinen saattaa silti löytää jotain moitittavaa, ikään kuin puhkaisi yhden silmän. Toinen osa tarkoittaa, että jos tekee jotain väärin, vielä useampi ihminen saattaa olla tyytymätön, kuin puhkaistaisiin molemmat silmät. Sanonta opettaa, että aina löytyy ihmisiä, jotka arvostelevat, vaikka tekisi parhaansa. Se muistuttaa meitä siitä, että on tärkeää olla itselleen rehellinen ja tehdä parhaansa, vaikka kaikki eivät aina olisikaan tyytyväisiä.

Ei laiva nii kuva lahes uo, jottei myötätuulta tuo

Syöttäi, juottai vorokka saahaa

Sie uot jo harmaa lampaa iäs

Kerra tie, kahist katso

A se o joka paikaas ko sitta rattaa pyörääs

Tämä sanonta viittaa henkilöön, joka on aktiivisesti ja ehkä liiankin innokkaasti mukana monenlaisissa asioissa tai toimissa, usein tavalla, joka voi ärsyttää tai häiritä muita.

Tämä sanonta viittaa henkilöön, joka on aktiivisesti ja ehkä liiankin innokkaasti mukana monenlaisissa asioissa tai toimissa, usein tavalla, joka voi ärsyttää tai häiritä muita. Se kuvaa tilannetta, jossa yksi henkilö tuntuu olevan läsnä kaikkialla, puuttuen jatkuvasti asioihin, joihin hänellä ei välttämättä ole tarvetta osallistua. Vertauskuva "sitta rattaa pyörääs" tuo kuvainnollisesti esille, kuinka tämä henkilö lisää itseään tilanteisiin, joissa hänen läsnäolonsa ei ole välttämättä toivottua tai tarpeellista, ja voi jopa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Sanonta korostaa tarvetta tunnistaa, milloin on oikea aika osallistua ja milloin on parempi pysyä sivussa, antaen tilaa toisille.

Terve laps liikkuu

Syksyne yö ja kevähine päivä ne ajjaat yheksääl hevoseel.

Ei piruks suurta huoli

Tämä sanonta tarkoittaa, että ei kannata huolehtia liikaa tai stressata turhasta.

Tämä sanonta tarkoittaa, että ei kannata huolehtia liikaa tai stressata turhasta. Se voi olla lohdullinen lause, joka auttaa ihmisiä rentoutumaan ja luottamaan siihen, että asiat järjestyvät omalla painollaan. Sanonta voi liittyä esimerkiksi tilanteeseen, jossa joku on huolissaan tulevasta tapahtumasta tai stressaa liikaa arjen haasteista.

Mie se laulan lapsen virren, pitemmän kuin seinähirren, julmemman ko juoniainen, lyhvemmän ko siltapalkin.

Pien ja musta ko sauna lamppu

Siint ei uo ennää muuku ropehees kiukahalle

Sen vertane männöö ko hevose kipijää

Se män, jot ei koira perrää hauku

Rikkaat aijaat pää vempelehes.

Eihä rahal pääse ko taivaa portile ast

Ni se o ruoka ku kerjäläise vatsaas jos ei saa yhtää levätä.

Ai sie senkii sittanäppi

Tämä murteellinen ilmaus on peräisin Suomen länsirannikolta, erityisesti Pohjanmaan alueelta, ja se tarkoittaa yllättyneisyyttä tai hämmästystä toisen henkilön toiminnasta, saavutuksesta tai tiedosta.

Tämä murteellinen ilmaus on peräisin Suomen länsirannikolta, erityisesti Pohjanmaan alueelta, ja se tarkoittaa yllättyneisyyttä tai hämmästystä toisen henkilön toiminnasta, saavutuksesta tai tiedosta. Ilmauksella viitataan tilanteeseen, jossa puhuja on positiivisesti yllättynyt ja tunnustaa toisen henkilön osaamisen tai saavutuksen tavalla, joka voi sisältää sekä ihailua että lievää kateutta. Usein käytetään tilanteissa, joissa toisen henkilön kyvyt tai taidot ylittävät odotukset, paljastaen piilotettuja kykyjä tai tietämystä, jota puhuja ei aiemmin ollut tiedostanut. Se tuo esille yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin merkityksen, samalla kun se vahvistaa sosiaalisia siteitä tunnustuksen ja yhteisen ymmärryksen kautta.

Työn kun näkee, niin tekijän tuntee.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että kun näemme jonkun tekemän työn tuloksen, voimme päätellä millainen ihminen työn teki.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että kun näemme jonkun tekemän työn tuloksen, voimme päätellä millainen ihminen työn teki. Jos työ on tehty huolella ja hyvin, voimme ajatella, että tekijä on ahkera ja taitava. Jos taas työ on tehty huolimattomasti, voimme päätellä, että tekijä ei ehkä ole panostanut siihen tarpeeksi tai hänellä ei ole ollut tarpeeksi taitoa. Sananlasku opettaa meille, että meidän tekemämme työt kertovat muille ihmisille paljon siitä, millaisia olemme ja kuinka paljon me välitämme omasta tekemisestämme.

Joulu tulloo jouker kouker, pääsiäine päkker pukker

Korkia o kynnys tyttäre tulla takasii

Tämä sananlasku tarkoittaa, että tyttären on vaikea palata kotiin sen jälkeen, kun hän on lähtenyt.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että tyttären on vaikea palata kotiin sen jälkeen, kun hän on lähtenyt. Se viittaa aikaan, jolloin tyttäret muuttivat pois kotoa esimerkiksi avioiduttuaan tai työtä etsiessään. Sanonta korostaa, että paluu vanhempien luo voi tuntua vaikealta tai häpeälliseltä, koska se saattaa tarkoittaa, että asiat eivät menneet suunnitelmien mukaan. Tämä sananlasku muistuttaa meitä siitä, että joskus ihmisten on vaikea pyytää apua tai palata kotiin, vaikka he sitä tarvitsisivatkin. On tärkeää olla ymmärtäväinen ja tukea toisiaan, vaikka paluu kotiin tuntuisi vaikealta.

Jos köyhyys tulee ovesta, niin onni menee ikkunasta.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että kun perheellä tai ihmisellä on taloudellisia vaikeuksia, se voi vaikuttaa myös onnellisuuteen ja hyvinvointiin.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että kun perheellä tai ihmisellä on taloudellisia vaikeuksia, se voi vaikuttaa myös onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Kun rahasta on pulaa, se voi aiheuttaa stressiä ja huolia, mikä voi tehdä elämästä vaikeampaa ja vähemmän iloista. Sanonta kuvaa tilannetta, jossa köyhyyden tuomat ongelmat voivat vähentää elämän iloa ja onnea. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta sekä taloudellisesta että henkisestä hyvinvoinnista.

Et käy tuhma kans haastamaa ja vasika kans kiistaamaa, se o yks ja sama.

Se o sellane kikatti

Se ellää niiko toukka puuraaoos.

Kylvetä ryllää, älä pyri kyllää.

Aja olloo rupeis risovelemaa ko Uuvekirko miehe vemmel.

Tämä murteellinen sananlasku kuvaa tilannetta tai henkilöä, joka yrittää tehdä tai saavuttaa jotain ilman asianmukaisia valmiuksia tai resursseja.

Tämä murteellinen sananlasku kuvaa tilannetta tai henkilöä, joka yrittää tehdä tai saavuttaa jotain ilman asianmukaisia valmiuksia tai resursseja. Vertauskuvallisesti se viittaa henkilöön, joka yrittää toteuttaa tehtävän tai projektin ilman tarvittavaa tietotaitoa, välineitä tai valmistautumista, mikä usein johtaa epäonnistumiseen tai puutteelliseen lopputulokseen. Sananlasku havainnollistaa, miten tärkeää on varmistaa, että on oikeat välineet ja valmiudet ennen uuden tai haastavan tehtävän aloittamista. Se muistuttaa kuulijaa tai lukijaa arvioimaan omat kykynsä ja resurssinsa realistisesti ennen toimeen ryhtymistä.

Nii o kiire ku kirpu tapos

Nii rippuu ku sitta rattaapyörääs

Jos o paikka paika pääl, siit o markka marka pääl

Ei haukkuva koira pure

Tämä vanha sanonta viittaa siihen ajatukseen, että ne, jotka äänekkäästi ja uhkaavasti ilmaisevat mielipiteensä tai tunteensa, eivät välttämättä ole valmiita tekemään tosissaan sitä, mitä uhkaavat tehdä.

Tämä vanha sanonta viittaa siihen ajatukseen, että ne, jotka äänekkäästi ja uhkaavasti ilmaisevat mielipiteensä tai tunteensa, eivät välttämättä ole valmiita tekemään tosissaan sitä, mitä uhkaavat tehdä. Se viestittää, että suurisuisuus tai aggressiivinen käytös voi olla enemmänkin pelottelua tai puhdasta näyttämistä kuin todellista aikomusta toimia sanottujen uhkausten mukaisesti. Sanonta muistuttaa ihmisiä siitä, että pelkät sanat tai äänekäs protestointi ei välttämättä johda mihinkään konkreettiseen tai todelliseen toimeen. Se opastaa ymmärtämään, ettei kaikkea kuultua kannata ottaa kirjaimellisesti tai pelästyä liikaa, sillä todellinen vaara tai uhka ei välttämättä ole niin suuri kuin miltä kuulostaa.

Etteepäi elävä mieli, kuollut taaksee katsokoo.

Tämä suomalainen sanonta opastaa ihmisiä katsomaan tulevaisuuteen ja jättämään menneisyyden taakseen.

Tämä suomalainen sanonta opastaa ihmisiä katsomaan tulevaisuuteen ja jättämään menneisyyden taakseen. Sen viesti on, että elämässä on tärkeä keskittyä siihen, mitä edessä on, eikä jäädä murehtimaan tai katumaan menneitä. Viesti korostaa eteenpäin suuntautuvaa elämänasennetta ja kannustaa ihmisiä olemaan aktiivisia ja toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, sen sijaan, että jäisivät kiinni menneisyyden virheisiin tai epäonnistumisiin. Sanonta muistuttaa meitä siitä, että elämässä eteenpäin katsominen ja uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen ovat avain onnellisuuteen ja henkilökohtaiseen kasvuun.

Huutaa ko Parkala pukki.

Kukkaa ei uo nii hyvä ko emo ja mikkää ei uo nii lämmi ko paita.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että mikään ei ole niin hyvää kuin äiti ja mikään ei ole niin lämmintä kuin villapaita.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että mikään ei ole niin hyvää kuin äiti ja mikään ei ole niin lämmintä kuin villapaita. Se kertoo meille siitä, kuinka tärkeä ja rakas äiti on. Äidin rakkaus ja huolenpito ovat vertaansa vailla, aivan kuten kukka, joka on kauneimmillaan. Samalla se vertaa äidin lämpöä ja suojaa villapaitaan, joka pitää meidät lämpimänä kylmällä säällä. Sananlasku muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeitä ja arvokkaita äidit ovat elämässämme, ja kuinka heidän rakkautensa ja huolenpitonsa tuovat meille lämpöä ja turvaa.

Missäs koira vanheniis jos ei juossessaa.

Ei sitä pie ostoa mitä tarvihtoo, mut vast sitä mitä ilma ei toimie tule.

Tämä suomalainen sanonta kuvaa tilannetta, jossa ihminen ei yleensä hanki tai valmistaudu hankkimaan jotakin tarpeellista etukäteen, vaan vasta siinä vaiheessa, kun kyseisen asian puuttuminen alkaa aiheuttaa konkreettisia ongelmia tai haittaa.

Tämä suomalainen sanonta kuvaa tilannetta, jossa ihminen ei yleensä hanki tai valmistaudu hankkimaan jotakin tarpeellista etukäteen, vaan vasta siinä vaiheessa, kun kyseisen asian puuttuminen alkaa aiheuttaa konkreettisia ongelmia tai haittaa. Sanonta muistuttaa meitä ihmisen taipumuksesta lykätä toimenpiteitä tai hankintoja viime hetkeen asti, usein tilanteisiin, jolloin on jo melkein liian myöhäistä toimia tehokkaasti. Viesti on varoittava ja opettavainen: on viisaampaa valmistautua ja hankkia tarpeelliset asiat ajoissa, ennen kuin niiden puute alkaa rajoittaa toimintaa tai aiheuttaa suurempia ongelmia.

Jos oisin eilen kuolt ni en ois tuotakoa kuult

Se on ku pankkii panis ko nuor ihmine makkaa

Tullooha mies räkänenäst, mut ei turha naurajaast

Yks männöö kahetta, kaks ei mää kolmannetta ja kolmaais ei mää paritta.

Rikas ruiskaa rahallaa, köyhä selkänahallaa.

Tämä sananlasku kertoo siitä, miten ihmisillä on erilaiset tavat hankkia rahaa ja elantonsa riippuen siitä, ovatko he rikkaita vai köyhiä.

Tämä sananlasku kertoo siitä, miten ihmisillä on erilaiset tavat hankkia rahaa ja elantonsa riippuen siitä, ovatko he rikkaita vai köyhiä. Rikkaat ihmiset voivat käyttää rahaa saadakseen asioita, kuten ostamalla palveluita tai tavaroita. Heillä on varaa maksaa muille ihmisille, jotta heidän ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Köyhät ihmiset taas joutuvat usein tekemään paljon fyysistä työtä, eli käyttämään omaa kehoaan ja voimiaan ansaitakseen rahaa. He saattavat tehdä raskaita töitä, kuten rakentamista tai siivoamista, joissa heidän on käytettävä paljon energiaa ja aikaa. Sananlasku siis muistuttaa meitä siitä, miten erilaisessa asemassa ihmiset voivat olla taloudellisesti ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja arkeensa.

Sellaset o lapset, minkalaiset o mynsterit.

Talvi tulloo tappaa lapset, kesä tulloo antaa kengät.

Kyl kynsii löytyy ku pyllyy syyhyttää.

Ei uo karja katsomista, eikä lapse latsimista

Koirakii peittää hännällää.

Paljo o työtä vanhetees ja vanhaan on vakia ellää

Kukas lehmä puuhu nostaa.

Tyhjääl puhheel ei uo päätä eikä häntää.

On lupa leikkii haastaa, mut ei pakko viisastella.