Karjalaiset sananlaskut

Korkea kotoinen kynnys tyttösen takaisin tulla

Kirvesmiehe milli on tuuma ja seki osapuillie

Kerra kurk puuhu, sillokii jalka poikki.

Tämä sananlasku on vanha suomalainen sanonta, joka tarkoittaa, että kun jotain tekee vain kerran ja huonosti, siitä voi seurata ongelmia tai vahinkoa.

Tämä sananlasku on vanha suomalainen sanonta, joka tarkoittaa, että kun jotain tekee vain kerran ja huonosti, siitä voi seurata ongelmia tai vahinkoa. Sanonnassa kurki, joka on iso lintu, yrittää istua puussa, vaikka se ei ole sille luonnollista. Tämä johtaa siihen, että sen jalka menee poikki. Sanonta muistuttaa meitä siitä, että on tärkeää opetella ja harjoitella asioita kunnolla ennen kuin yrittää tehdä jotain vaikeaa tai vaarallista. Esimerkiksi, jos joku yrittää ajaa pyörällä ilman harjoittelua, hän saattaa kaatua ja satuttaa itsensä.

Aika o rahhaa, ko kellon möi

Tämä sanonta viittaa ajatukselle, että aika on arvokas resurssi, verrattavissa rahaan.

Tämä sanonta viittaa ajatukselle, että aika on arvokas resurssi, verrattavissa rahaan. Se perustuu tarinaan henkilöstä, joka myi kellonsa ja koki sen myötä, kuinka ajan arvo muuttui konkreettisesti rahalliseksi hyödyksi. Sanonta korostaa ajan merkitystä ja sen käytön tärkeyttä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Se muistuttaa meitä siitä, että ajan tuhlaaminen on sama kuin hukkaan heitetty raha, ja kannustaa meitä arvostamaan ja käyttämään aikaamme viisaasti, sillä kerran kulutettua aikaa ei voi saada takaisin. Aihealueeltaan sanonta sijoittuu elämänviisauksiin ja opetuksiin, jotka koskevat ajanhallintaa ja sen arvostamista elämässämme.

Paremp tähe jäämää, ko kesken loppuminen

Narraa kissaa, kissaal o pitkä häntä

Suruks o täi sukas.

Hullule ja herrale ei pie kesetekosta näyttää

Köyhyys ko tulloo tuppaa ovest ni rakkaus männöö ikkunaast ulos

Tyttöön nauratti tyhjäkii, akkaan ei naurata asjakaa.

Meil männää vaik teil ei ois leipääkää

Älä tie tallii enneko sa at varsa hevose

Paremp o vieras saattaa ku syöttää

Ei kannata männä merta etemmääks kallaa

Voi vanhooi päivii, voi nuorta ikäjääi

Tietä lapsel, mää itse peräst.

Eihä hinta hevosta korota eikä pitkä matka morsianta

Tämä sananlasku tarkoittaa, että jonkin asian arvo tai laatu ei muutu pelkästään sen takia, että se on kallis tai että se vaatii vaivannäköä.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että jonkin asian arvo tai laatu ei muutu pelkästään sen takia, että se on kallis tai että se vaatii vaivannäköä. Eli esimerkiksi hevonen ei tule paremmaksi vain siksi, että se maksaa paljon rahaa, ja morsian ei muutu paremmaksi vain siksi, että joku matkustaa pitkän matkan hänen luokseen. Sananlasku korostaa sitä, että meidän tulisi kiinnittää huomiota asioiden todelliseen arvoon ja laatuun, eikä antaa ulkoisten tekijöiden, kuten hinnan tai matkan pituuden, hämätä meitä.

Ei panenta miel pääs kestä eikä kannettu ves kaivoos

Lahhoo ei saa huisuttaa eikä hulluu saa ärsyttää. Ne molemmat kaatuut pääle.

Tuntooha sikakii syöttäjää

Älä lasta äksieraa

Tyhjä pääle ko tallaat, hiukseeis löyhähtäät.

Työst työhö morsianta, unest unnee lasta.

Muilaa puisti, saippuvaa sain, sano tyttö mammale puoiist tullessaa.

Siin ei uo linnu nuokallista lihhaa

Lähe sutta pakkoo, nii tulloo karhu vastaa

Hailii happamii, inolaisii tappamii. Viis markkaa sata, pytyst senko lapa

Kissatha ne naapuriis naivat

Helmikuu hellät tuulet maaliskuu maksaa

Tämä sananlasku liittyy suomalaiseen kevääseen ja säähän.

Tämä sananlasku liittyy suomalaiseen kevääseen ja säähän. Helmikuussa voi olla muutamia lämpimämpiä päiviä, jolloin tuuli tuntuu pehmeämmältä ja ilma on mukavampi. Tämä saattaa antaa ihmisille toivoa kevään tulosta. Kuitenkin maaliskuussa sää voi taas muuttua kylmäksi ja talvinen ilma palaa, ikään kuin "maksaa takaisin" helmikuun lämpimät hetket. Sananlasku muistuttaa meitä siitä, että Suomen kevät on vaihteleva ja että talvi ei ole ohi, vaikka välillä tuntuisi lämpimämmältä.

A vot! Ta vai!

Sanonta "A vot!

Sanonta "A vot! Ta vai!" on suomalaisen puhekielen ilmaisu, joka on peräisin venäjän kielestä, ja sitä käytetään ilmaisemaan yllätystä, hämmästystä tai vahvistusta äkillisesti selvinneestä asiasta tai tapahtumasta. Se voidaan kääntää suomeksi esimerkiksi muotoon "Kas niin! Juuri niin!" Tämä sanonta on esimerkki kulttuurisesta lainasta ja osoittaa, miten kielet ja kulttuurit vaikuttavat toisiinsa, erityisesti alueilla, joilla on pitkä yhteinen historia tai tiiviit kulttuuriset yhteydet. Sanonta voi kuulua keskusteluissa, joissa keskustelijat ovat löytäneet ratkaisun pulmalliseen tilanteeseen tai kun jokin asia on viimein ymmärretty tai hyväksytty. Se viittaa usein tilanteen ratkeamiseen tai oivallukseen.

Kyl maailma opettaa, jos ei muuta ni tasaseel maal kävelemmää

Tämä sanonta tarkoittaa, että elämä opettaa ihmisille tärkeitä asioita, vaikka se ei aina ole helppoa tai mukavaa.

Tämä sanonta tarkoittaa, että elämä opettaa ihmisille tärkeitä asioita, vaikka se ei aina ole helppoa tai mukavaa. Joskus opimme asioita kantapään kautta, eli tekemällä virheitä ja kohtaamalla vaikeuksia. Sanonnassa mainittu "tasainen maa" kuvaa turvallisuutta ja helppoutta, mutta elämä ei aina ole sellaista; se on täynnä ylä- ja alamäkiä. Toisin sanoen, vaikka emme aina haluaisi oppia vaikeuksia kohtaamalla, ne ovat usein parhaita opettajia, jotka auttavat meitä kasvamaan ja tulemaan vahvemmiksi ihmisiksi.

Oha sijal vikkoi, millo maa jääs, millo kärsä kippee

Tämä sanonta tarkoittaa, että elämässä voi sattua kaikenlaista arvaamatonta ja joskus voi tulla vastaan vaikeuksia.

Tämä sanonta tarkoittaa, että elämässä voi sattua kaikenlaista arvaamatonta ja joskus voi tulla vastaan vaikeuksia. Se kertoo siitä, että joskus asiat eivät mene suunnitelmien mukaan ja voi kohdata erilaisia haasteita, kuten sairautta tai muita ongelmia. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että meidän täytyy olla valmiita kohtaamaan vastoinkäymisiä ja sopeutumaan tilanteisiin, jotka eivät ole meidän hallinnassamme. Se opettaa myös kärsivällisyyttä ja muistuttaa, että huonotkin ajat voivat mennä ohi.

Töhnys röhnyksen löytää.

Isä männöö merele ja tuop pojale kallaa.

Mantsikka määeel huutaa: Tuo sie neito nappimaa, punaposkii poimimaa, enneko etana syöpi, musta mato muikkajaapi.

Tämä vanha sanonta kertoo siitä, miten on tärkeää toimia ajoissa ja hyödyntää mahdollisuudet, ennen kuin ne menevät ohi.

Tämä vanha sanonta kertoo siitä, miten on tärkeää toimia ajoissa ja hyödyntää mahdollisuudet, ennen kuin ne menevät ohi. Sanonta kuvaa mansikan, joka kutsuu tyttöä poimimaan sen ennen kuin etana tai mato ehtii ensin. Tämä tarkoittaa, että meidän tulisi tarttua tilaisuuksiin ja tehdä asioita heti, kun on oikea aika, sillä muuten saatamme menettää ne. Esimerkiksi, jos sinulla on mahdollisuus oppia jotain uutta tai kokea jotain kivaa, kannattaa tehdä se heti, ettei tilaisuus mene ohi. Tämä sanonta kuuluu yleisesti aiheeseen, joka käsittelee ajankäyttöä ja mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Tunkijaa ku sika aijarakkoo.

Nii tuttu mies, nii tuttu mies. Mut ku ei tunne ni ei tunne

Mamma tikutti miu hiukset.

"Mamma tikutti miu hiukset" on vanha sanonta, joka tarkoittaa, että joku laittoi toisen hiukset järjestykseen, yleensä käärimällä ne siististi.

"Mamma tikutti miu hiukset" on vanha sanonta, joka tarkoittaa, että joku laittoi toisen hiukset järjestykseen, yleensä käärimällä ne siististi. Sanonta viittaa aikaan, jolloin isoäidit tai muut vanhemmat sukulaiset usein auttoivat lapsia tai nuoria laittamaan hiuksensa kauniisti. Tämä saattoi tarkoittaa hiusten letittämistä tai kihartamista. Sanonta kuvastaa huolenpitoa ja rakkautta, ja se kertoo, miten vanhemmat sukupolvet auttoivat nuorempia pitämään huolta itsestään ja näyttämään edustavilta. Tämä sanonta on erityisen yleinen silloin, kun halutaan muistella mukavia hetkiä perheen parissa.

Isä oppi pojale, sia kärsä porsahalle.

Ei päiväkä paista, ennenko se nousoo.

Tämä sananlasku viittaa ajatukseen, että asioilla on oma aikataulunsa eikä mikään tapahdu ennen kuin sen aika on.

Tämä sananlasku viittaa ajatukseen, että asioilla on oma aikataulunsa eikä mikään tapahdu ennen kuin sen aika on. Se muistuttaa meitä kärsivällisyydestä ja siitä, että jotkin asiat vaativat odottamista ennen kuin ne toteutuvat tai tulevat näkyviksi. Sanonta korostaa luonnollisten prosessien ja tapahtumien kulkua, joka ei nopeudu tai muutu vain siksi, että niin haluaisimme. Tämän sananlaskun voi siis ymmärtää kehotuksena malttaa mielensä ja antaa ajan kulua luonnollista tahtiaan, sillä kaikki asiat tapahtuvat aikanaan. Se muistuttaa meitä siitä, että ennakointi ja kärsimättömyys eivät nopeuta asioita, vaan tärkeää on osata odottaa oikeaa hetkeä rauhassa.

Rakastin sinnuu ko Karjalaa.

Sanonta "Rakastin sinnuu ko Karjalaa" tarkoittaa, että joku rakasti toista henkilöä todella paljon, melkein kuin rakastaisi jotain hyvin tärkeää ja erityistä paikkaa.

Sanonta "Rakastin sinnuu ko Karjalaa" tarkoittaa, että joku rakasti toista henkilöä todella paljon, melkein kuin rakastaisi jotain hyvin tärkeää ja erityistä paikkaa. Karjala on alue, joka on monille suomalaisille historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä. Sanonnalla halutaan kertoa, että rakkaus on syvää ja voimakasta, aivan kuten ihmisten rakkaus ja kaipuu Karjalaa kohtaan. Se korostaa tunteen voimakkuutta ja merkitystä, ja kertoo, että rakkaus on jotain hyvin arvokasta ja sydämessä säilytettävää.

Huomeen o päivä uus ja ens viikool niitä on kuus.

Syöpiks minja vai annetaaks kissale

Ky sika syitä löytää, millo maa jääs, millo kärsä kippee.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että jos joku ei halua tehdä jotain, hän löytää aina tekosyitä välttääkseen sen.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että jos joku ei halua tehdä jotain, hän löytää aina tekosyitä välttääkseen sen. Esimerkiksi, jos joku ei halua mennä kouluun, hän saattaa sanoa, että on sairas tai että ulkona on liian kylmä. Sananlasku kertoo meille, että ihmiset voivat olla hyvin kekseliäitä, kun he etsivät syitä olla tekemättä jotain, mitä he eivät halua tehdä. Se muistuttaa meitä siitä, että joskus meidän täytyy tunnistaa nämä tekosyyt ja yrittää silti tehdä se, mikä on oikein tai tarpeellista.

Ei lämmi luita murjo.

Minkä tiet ni tervaa

Kylhä minjan hyvä ois, jos anoppi nii pittää.

Tämä sananlasku on vanhaa suomalaista murretta ja tarkoittaa, että olisi kyllä mukavaa, jos asiat olisivat sillä tavalla kuin anoppi haluaa.

Tämä sananlasku on vanhaa suomalaista murretta ja tarkoittaa, että olisi kyllä mukavaa, jos asiat olisivat sillä tavalla kuin anoppi haluaa. Yleisesti ottaen tämä sananlasku viittaa tilanteeseen, jossa joku toinen ihminen, usein vanhempi tai auktoriteettihahmo, haluaa asioiden menevän tietyllä tavalla. Sananlasku kuitenkin vihjaa, että vaikka joku toivoo asioiden menevän tiettyyn suuntaan, se ei aina ole mahdollista tai realistista. Se muistuttaa meitä siitä, että vaikka toiveet ovat tärkeitä, elämässä kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan.

Pakkane pöryst, paha ilma pakkaseest

Se o ko käpy

Tämä sananlasku on murreilmaisu, joka tarkoittaa "Se on ihan totta" tai "Se pitää paikkansa".

Tämä sananlasku on murreilmaisu, joka tarkoittaa "Se on ihan totta" tai "Se pitää paikkansa". Kun joku sanoo "Se o ko käpy", hän haluaa vahvistaa, että jokin asia on täysin todenmukainen tai varma. Käpy on tässä yhteydessä symboli, joka edustaa jotain konkreettista ja luotettavaa, kuten käpy on luonnossa selkeä ja tunnistettava esine. Esimerkiksi, jos joku kertoo sinulle, että ulkona sataa lunta ja toinen henkilö sanoo "Se o ko käpy", hän tarkoittaa, että kyllä, ulkona todella sataa lunta ja se on totta. Tämä sanonta kuuluu aihealueeseen, jossa vahvistetaan tai vakuutetaan jonkin asian totuudenmukaisuus.

Talo ellää tavallaa ja vieraat tulloot ajallaa.

Tämä sanonta tarkoittaa, että jokaisella perheellä tai kotitaloudella on omat tapansa ja rutiininsa, miten he elävät ja hoitavat asioitaan.

Tämä sanonta tarkoittaa, että jokaisella perheellä tai kotitaloudella on omat tapansa ja rutiininsa, miten he elävät ja hoitavat asioitaan. Se myös viittaa siihen, että vieraat tulevat omana aikanaan, eivätkä heidän tulonsa tarvitse aiheuttaa stressiä tai kiirettä. Tärkeintä on, että kotona eletään omalla tavalla ja rauhassa, ja vieraatkin saapuvat, kun sen aika on. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että on tärkeää elää omaa arkea omilla ehdoillaan ja olla murehtimatta liikaa siitä, mitä muut ajattelevat tai milloin he tulevat kylään.