Karjalaiset sananlaskut

Mistäs köyhä kehnon ottaa

Se hamuvaa itsellee.

Eihä juosse jauheta, eikä nelisii kynnetä

On yötä yökötellä Anni päivä aikaan.

Sanonta "On yötä yökötellä Anni päivä aikaan" tarkoittaa, että on parempi tehdä asioita niiden oikeaan aikaan.

Sanonta "On yötä yökötellä Anni päivä aikaan" tarkoittaa, että on parempi tehdä asioita niiden oikeaan aikaan. Yöllä on aika nukkua ja levätä, kun taas päivällä on aika olla hereillä ja tehdä asioita. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että jokaisella asialla on oma aikansa ja paikkansa. Jos yritämme tehdä yöllä sellaisia asioita, jotka kuuluvat päivään, emme ehkä onnistu niin hyvin tai voimme väsyä liikaa. Esimerkiksi koulutehtävät on hyvä tehdä päivällä, kun olemme virkeitä, ja yöllä meidän pitäisi nukkua, jotta jaksamme taas seuraavana päivänä.

Nii parantaa ku sika juoksujaa

Eihä se puota ko luuva päält lattialle

Kiele pittuus matkaa.

Suolane ja sakkee, se o köyhä makkee.

Sitä koira kotinnaa pittää, miss o olt kolme yötä.

Hyvä on ku tulloot, viel paremp ku lähtööt.

Aina työnteko joutenolon maksaa.

Tämä sanonta viittaa siihen ajatukseen, että työnteon kautta saavutetaan mahdollisuus lepäämiseen ja vapaa-aikaan.

Tämä sanonta viittaa siihen ajatukseen, että työnteon kautta saavutetaan mahdollisuus lepäämiseen ja vapaa-aikaan. Toisin sanoen, ennen kuin voi nauttia joutenolosta tai vapaa-ajasta, on ensin tehtävä työtä ansaitakseen sen. Sanonta korostaa työn arvoa ja merkitystä, sillä se mahdollistaa taloudellisen turvan ja palkitsee yksilön hänen panoksestaan. Se opettaa myös vastuullisuutta ja ahkeruuden merkitystä, muistuttaen, että vapaan ajan nautinnot ovat palkinto ahkerasta työnteosta. Sanonta kuuluu työn ja ahkeruuden arvostusta korostavien sanontojen joukkoon, kehottaen ihmisiä arvostamaan työtä keinona saavuttaa haluttuja päämääriä ja nautintoja elämässä.

Män niinko tuli ois olt hännä al.

Ei maa makkaa.

Kotihista varasta ei voi estää

Nii etsii ko eilistä päivää.

Ahkera akka kasvattaa laiska miehe

Tämä sananlasku viittaa kulttuuriseen käsitykseen työnjaosta ja yksilöiden rooleista perheessä tai parisuhteessa, erityisesti korostaen naisten työpanoksen merkitystä.

Tämä sananlasku viittaa kulttuuriseen käsitykseen työnjaosta ja yksilöiden rooleista perheessä tai parisuhteessa, erityisesti korostaen naisten työpanoksen merkitystä. Se kuvaa tilannetta, jossa naisen ahkeruus ja kyky hoitaa kotitaloudellisia ja mahdollisesti muitakin tehtäviä voi johtaa siihen, että miespuolinen kumppani ei koe tarvetta osallistua yhtä aktiivisesti tai voi jopa vältellä vastuuta ja työtehtäviä. Sananlasku voi heijastaa näkemyksiä sukupuolirooleista ja työnjaosta, mutta samalla se voi myös viestiä huolenpidosta ja rakkaudesta, joka saattaa ilmentyä toisen puolesta tehtynä työnä. Se kuitenkin implisiittisesti sisältää kritiikin liiallisesta passiivisuudesta ja rohkaisee tasapuoliseen panostukseen yhteisissä velvollisuuksissa.

Ei se koiraa nii syö, jottei häntä jälele jää

Tutisoo ko sittuva koira takapuol

Itätuul viep kalan kattilaastkii

Se on ku korenta

Rikkaus mahtuu peittoo, köyhyys mättijää pöyvä päähä

Paavaal syystä, kyntteel kevättä. Kaarlo talven katkasoo.

Ei mikkää uo nii helppoo ku toista neuvoo

Astu sissää, on siint tult muitakii

Tämä sanonta viittaa vieraanvaraisuuteen ja avoimuuteen, joka on tyypillistä suomalaisessa kulttuurissa.

Tämä sanonta viittaa vieraanvaraisuuteen ja avoimuuteen, joka on tyypillistä suomalaisessa kulttuurissa. Se on kutsu astua sisään ja liittyä seuraan, muistuttaen, että tilaa ja seuraa on tarjolla myös muille. Sanonta kuvastaa sitä, miten tärkeänä pidetään yhteisöllisyyttä ja toisten ihmisten huomioon ottamista. Sen avulla korostetaan, että kenenkään ei tarvitse jäädä ulkopuolelle tai tuntea oloaan yksinäiseksi, sillä aina on tilaa vielä yhdelle. Tämä ilmaisu vahvistaa ajatusta, että yhteisössä on voimaa ja että jokainen on tervetullut jakamaan yhteisiä hetkiä.

Tyytyväisyys on elämän onni

Sanonta tarkoittaa, että kun osaa olla tyytyväinen siihen, mitä itsellä on, tuntee itsensä onnelliseksi.

Sanonta tarkoittaa, että kun osaa olla tyytyväinen siihen, mitä itsellä on, tuntee itsensä onnelliseksi. Se opettaa, että onnellisuus ei välttämättä tule siitä, että saa aina lisää asioita tai että kaikki on täydellistä. Sen sijaan, jos oppii arvostamaan pieniä asioita, kuten ystäviä, perhettä ja mukavia hetkiä, voi tuntea itsensä onnelliseksi. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että onnellisuus löytyy usein jo siitä, mitä meillä jo on, eikä aina tarvitse etsiä jotain uutta tai parempaa.

Täi miehees, kirppu koiraas

Miu syvämei väris niiko lampaa saparo, Paju Mikko sano ko pojat hänele ilkaa tekkiit.

Suu söis ja vatsa vetäis, mut ei kestä kehnot kintut

Sanonta tarkoittaa, että vaikka haluaisimme tehdä jotain, fyysiset rajoitteet tai jaksaminen voivat estää meitä.

Sanonta tarkoittaa, että vaikka haluaisimme tehdä jotain, fyysiset rajoitteet tai jaksaminen voivat estää meitä. Se vertaa ihmisen haluja ja kykyjä siihen, että vaikka meillä olisi ruokahalua ja vatsa olisi valmis ottamaan ruokaa, heikot jalat eivät jaksa kantaa meitä ruokapöytään. Esimerkiksi, jos joku haluaisi syödä paljon herkkuja, mutta hänen jalkansa ovat liian heikot kävelemään ruokapöytään, hän ei pysty toteuttamaan haluaan. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että pelkkä halu ei aina riitä; meidän on myös oltava fyysisesti tai henkisesti kykeneviä toteuttamaan suunnitelmamme. Sanonta kuuluu aiheeseen "ihmisen rajallisuus ja kyvyt".

Rikkahaast hevosta, köyhääst naista

En mie kaikkii rupuskoi syö, sano Vammeljärve mies ko hautajaisiis rusinasuppii tarjottii.

Tämä sanonta kuvaa tilannetta, jossa henkilö ilmaisee valikoivuutensa tai nirsoilunsa ruoan suhteen humoristisessa ja hieman kärjistetyssä muodossa.

Tämä sanonta kuvaa tilannetta, jossa henkilö ilmaisee valikoivuutensa tai nirsoilunsa ruoan suhteen humoristisessa ja hieman kärjistetyssä muodossa. Tarina kertoo Vammeljärven miehestä, joka hautajaisissa tarjotun rusinasopan edessä toteaa, ettei hän ole valmis syömään kaikkea, mitä hänelle tarjotaan. Tässä yhteydessä rusinasoppa toimii esimerkkinä ruoasta, joka ei miellytä kaikkia tai jota pidetään erikoisena valintana tietynlaiseen tilaisuuteen. Sanonta kuvastaa tilanteita, joissa ihmiset kohtaavat odottamattomia tai heille epämiellyttäviä asioita, erityisesti ruoan suhteen, ja päättävät asettaa omat rajansa sen suhteen, mitä he ovat valmiita hyväksymään tai kokemaan. Se muistuttaa meitä ihmisten erilaisista mieltymyksistä ja siitä, että kaikkea tarjottua ei ole pakko hyväksyä tai nauttia, vaan jokaisella on oikeus omiin valintoihinsa ja preferensseihinsä.

Tul pahanäköne ko pörymerkki

Jos uot ukko Uuveeltkirkoolt, tuo pöytää syömää varrii kaalii. Jos sisuksiijaais purroo käy makkaamaa.