Karjalaiset sananlaskut

Karjalainen sielunmaisema on kaikkea evakkomatkoista nälkään, mutta toisaalta arjen ja maan iloista lohtuun ja lämpöön. Karjalaiset sananlaskut tarjoavat meille viisaita näkemyksiä suomalaisuudesta ja eritoten karjalaisesta elämäntavasta. Sananlaskut ja sanonnat antavat meille mahdollisuuden tarkastella elämäämme suhteessa karjalaisuuteen ja itärajan vieressä vallitsevaan sielunmaisemaan. Ne usein pitävät sisällään salattuja viisauksia ja lainaavat jo nykyisin vanhasta ajasta. Täältä löydät laajasti karjalaisia sananlaskuja sekä viisauksia.

185 sananlaskua • Sivu 3/4

Se o ko käpy

Tämä sananlasku on murreilmaisu, joka tarkoittaa "Se on ihan totta" tai "Se pitää paikkansa".

Katso sananlasku→

Talo ellää tavallaa ja vieraat tulloot ajallaa.

Tämä sanonta tarkoittaa, että jokaisella perheellä tai kotitaloudella on omat tapansa ja rutiininsa, miten he elävät ja hoitavat asioitaan.

Katso sananlasku→

Jos o hyvä mies, puhkase silmä. Jos o paha, puhkase molemmat.

Tämä vanha sananlasku kertoo siitä, kuinka vaikeaa on miellyttää kaikkia ihmisiä, vaikka kuinka yrittäisi tehdä oikein.

Katso sananlasku→

Ei laiva nii kuva lahes uo, jottei myötätuulta tuo

Katso sananlasku→

Syöttäi, juottai vorokka saahaa

Katso sananlasku→

Sie uot jo harmaa lampaa iäs

Katso sananlasku→

Kerra tie, kahist katso

Katso sananlasku→

A se o joka paikaas ko sitta rattaa pyörääs

Tämä sanonta viittaa henkilöön, joka on aktiivisesti ja ehkä liiankin innokkaasti mukana monenlaisissa asioissa tai toimissa, usein tavalla, joka voi ärsyttää tai häiritä muita.

Katso sananlasku→

Terve laps liikkuu

Katso sananlasku→

Syksyne yö ja kevähine päivä ne ajjaat yheksääl hevoseel.

Katso sananlasku→

Ei piruks suurta huoli

Tämä sanonta tarkoittaa, että ei kannata huolehtia liikaa tai stressata turhasta.

Katso sananlasku→

Mie se laulan lapsen virren, pitemmän kuin seinähirren, julmemman ko juoniainen, lyhvemmän ko siltapalkin.

Katso sananlasku→

Pien ja musta ko sauna lamppu

Katso sananlasku→

Siint ei uo ennää muuku ropehees kiukahalle

Katso sananlasku→

Sen vertane männöö ko hevose kipijää

Katso sananlasku→

Se män, jot ei koira perrää hauku

Katso sananlasku→

Rikkaat aijaat pää vempelehes.

Katso sananlasku→

Eihä rahal pääse ko taivaa portile ast

Katso sananlasku→

Ni se o ruoka ku kerjäläise vatsaas jos ei saa yhtää levätä.

Katso sananlasku→

Ai sie senkii sittanäppi

Tämä murteellinen ilmaus on peräisin Suomen länsirannikolta, erityisesti Pohjanmaan alueelta, ja se tarkoittaa yllättyneisyyttä tai hämmästystä toisen henkilön toiminnasta, saavutuksesta tai tiedosta.

Katso sananlasku→

Työn kun näkee, niin tekijän tuntee.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että kun näemme jonkun tekemän työn tuloksen, voimme päätellä millainen ihminen työn teki.

Katso sananlasku→

Joulu tulloo jouker kouker, pääsiäine päkker pukker

Katso sananlasku→

Korkia o kynnys tyttäre tulla takasii

Tämä sananlasku tarkoittaa, että tyttären on vaikea palata kotiin sen jälkeen, kun hän on lähtenyt.

Katso sananlasku→

Jos köyhyys tulee ovesta, niin onni menee ikkunasta.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että kun perheellä tai ihmisellä on taloudellisia vaikeuksia, se voi vaikuttaa myös onnellisuuteen ja hyvinvointiin.

Katso sananlasku→

Et käy tuhma kans haastamaa ja vasika kans kiistaamaa, se o yks ja sama.

Katso sananlasku→

Se o sellane kikatti

Katso sananlasku→

Se ellää niiko toukka puuraaoos.

Katso sananlasku→

Kylvetä ryllää, älä pyri kyllää.

Katso sananlasku→

Hevosta rikkaast, akkaa köyhäst

Hevonen kannattaa ostaa rikkaasta talosta, jossa sitä on hoidettu hyvin, ja vaimo köyhästä, jossa hän on oppinut tekemään työtä.

Katso sananlasku→

Aja olloo rupeis risovelemaa ko Uuvekirko miehe vemmel.

Tämä murteellinen sananlasku kuvaa tilannetta tai henkilöä, joka yrittää tehdä tai saavuttaa jotain ilman asianmukaisia valmiuksia tai resursseja.

Katso sananlasku→

Nii o kiire ku kirpu tapos

Katso sananlasku→

Nii rippuu ku sitta rattaapyörääs

Katso sananlasku→

Jos o paikka paika pääl, siit o markka marka pääl

Katso sananlasku→

Ei haukkuva koira pure

Tämä vanha sanonta viittaa siihen ajatukseen, että ne, jotka äänekkäästi ja uhkaavasti ilmaisevat mielipiteensä tai tunteensa, eivät välttämättä ole valmiita tekemään tosissaan sitä, mitä uhkaavat tehdä.

Katso sananlasku→

Etteepäi elävä mieli, kuollut taaksee katsokoo.

Tämä suomalainen sanonta opastaa ihmisiä katsomaan tulevaisuuteen ja jättämään menneisyyden taakseen.

Katso sananlasku→

Huutaa ko Parkala pukki.

Katso sananlasku→

Kukkaa ei uo nii hyvä ko emo ja mikkää ei uo nii lämmi ko paita.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että mikään ei ole niin hyvää kuin äiti ja mikään ei ole niin lämmintä kuin villapaita.

Katso sananlasku→

Missäs koira vanheniis jos ei juossessaa.

Katso sananlasku→

Ei sitä pie ostoa mitä tarvihtoo, mut vast sitä mitä ilma ei toimie tule.

Tämä suomalainen sanonta kuvaa tilannetta, jossa ihminen ei yleensä hanki tai valmistaudu hankkimaan jotakin tarpeellista etukäteen, vaan vasta siinä vaiheessa, kun kyseisen asian puuttuminen alkaa aiheuttaa konkreettisia ongelmia tai haittaa.

Katso sananlasku→

Jos oisin eilen kuolt ni en ois tuotakoa kuult

Katso sananlasku→

Se on ku pankkii panis ko nuor ihmine makkaa

Katso sananlasku→

Tullooha mies räkänenäst, mut ei turha naurajaast

Katso sananlasku→

Yks männöö kahetta, kaks ei mää kolmannetta ja kolmaais ei mää paritta.

Kiistelty
Katso sananlasku→

Rikas ruiskaa rahallaa, köyhä selkänahallaa.

Tämä sananlasku kertoo siitä, miten ihmisillä on erilaiset tavat hankkia rahaa ja elantonsa riippuen siitä, ovatko he rikkaita vai köyhiä.

Katso sananlasku→

Sellaset o lapset, minkalaiset o mynsterit.

Katso sananlasku→

Talvi tulloo tappaa lapset, kesä tulloo antaa kengät.

Katso sananlasku→

Kyl kynsii löytyy ku pyllyy syyhyttää.

Katso sananlasku→

Ei uo karja katsomista, eikä lapse latsimista

Katso sananlasku→

Koirakii peittää hännällää.

Katso sananlasku→

Paljo o työtä vanhetees ja vanhaan on vakia ellää

Katso sananlasku→
"

Tilaa viisauskirje

Jos pidät ajatuksista, jotka jäävät mieleen. Saat parhaat sananlaskut sähköpostiisi viikottain. Ajateltavaksi, jaettavaksi tai säästettäväksi.

Ei roskapostia. Peru milloin tahansa.