Karjalaiset sananlaskut

Pois silmiist, pois mieleest

Sit vast toiseen tuntoo, ku yhtehine suolasäkki o syöty

Maal ko o myrsky ni merel o kaks

Mien tiijä mittää, mie oon evakko.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että ihminen ei tiedä tai ymmärrä jotain asiaa, koska hän on uudessa ja vieraassa tilanteessa.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että ihminen ei tiedä tai ymmärrä jotain asiaa, koska hän on uudessa ja vieraassa tilanteessa. Sanonnassa "evakko" viittaa ihmiseen, joka on joutunut lähtemään kodistaan ja siirtymään toiseen paikkaan, usein pakon edessä. Tällainen ihminen ei välttämättä tunne uutta paikkaa tai sen tapoja ja siksi saattaa olla hämillään ja tietämätön monista asioista. Sanonnalla halutaan kuvata tilannetta, missä joku tuntee olonsa vieraaksi ja on eksyksissä, koska kaikki on uutta ja outoa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun muuttaa uuteen kaupunkiin tai aloittaa uudessa koulussa. Se muistuttaa meitä olemaan ymmärtäväisiä ja auttavaisia niitä kohtaan, jotka ovat uusissa tilanteissa ja voivat tarvita apua sopeutuakseen.

Koha sain aahkuuin ajetuuks.

Poikavanha ko vanhenoo, se mieheen viel kelpajaa. Tyttövanha ko vanhenoo nii hevosetkii pelkäjäät.

Rikkahaal o tyrätkii, kahetkii kantaais jos Jumala antaais.

Makkuu o maailmaas paljokii, muttei köyhä kattilaas.

Hiileel hailii päähä, kurvile koko kekäle.

Unest ei kekkoo saa

Ratio rompottaa

"Ratio rompottaa" on vanha suomalainen sanonta, joka tarkoittaa, että järki tai looginen ajattelu ei aina toimi tai auta tietyssä tilanteessa.

"Ratio rompottaa" on vanha suomalainen sanonta, joka tarkoittaa, että järki tai looginen ajattelu ei aina toimi tai auta tietyssä tilanteessa. Se kuvaa tilannetta, jossa järkevä ajattelu ei anna vastauksia tai ratkaisuja, ja joskus täytyy luottaa tunteisiin, vaistoihin tai jopa sattumaan. Kuvitellaan, että yrität ratkaista vaikeaa pulmaa, mutta vaikka kuinka mietit, et löydä ratkaisua. Tässä tilanteessa "ratio rompottaa" - sanonta tarkoittaa, että järkeily ei auta, ja ehkä on parempi tehdä jotain muuta, antaa ajatusten levätä ja palata pulman pariin myöhemmin. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että aina ei voi luottaa pelkästään järkeen, ja joskus on hyvä kuunnella sydäntä tai antaa asioiden tapahtua omalla painollaan.

Ei tauti tartu eikä rutto, jos ei Jumala salli

Tämä vanha sanonta heijastaa käsitystä, jonka mukaan ihmisen kohtalo ja terveys ovat korkeamman voiman, kuten Jumalan, hallinnassa.

Tämä vanha sanonta heijastaa käsitystä, jonka mukaan ihmisen kohtalo ja terveys ovat korkeamman voiman, kuten Jumalan, hallinnassa. Se viestii uskomusta siitä, että sairaudet ja onnettomuudet eivät tapahdu sattumanvaraisesti, vaan ne ovat osa suurempaa suunnitelmaa tai kohtaloa, jonka vain jumalallinen voima voi määrätä. Sanonta korostaa ajatusta siitä, että ihmisellä on rajallinen valta omien elämäntapahtumiensa yli ja että lopulta kaikki tapahtuu jumalallisen tahdon mukaisesti. Se voi tuoda lohtua ja turvaa ihmisille, jotka uskovat kohtalon olevan jumalallisten voimien käsissä, erityisesti vaikeina aikoina, kuten sairauden tai kriisin kohdatessa.

Kuhilas pellool, saatto niityyl, tuli tuvas ja sulhane hevose seläs.

Kiireheel ei saa ku kissapoikii.

Talvi tulloo tahallaa, kesä tulloo ko kerkijää.

Tämä sananlasku kertoo vuodenajoista ja niiden tulosta.

Tämä sananlasku kertoo vuodenajoista ja niiden tulosta. Se tarkoittaa, että talvi tulee aina varmasti ja ajallaan, mutta kesä saattaa joskus viivästyä tai olla hieman myöhässä. Talvi on Suomessa hyvin ennakoitava ja varma vuodenaika, jolloin kylmä sää ja lumi saapuvat joka vuosi. Kesä sen sijaan voi joskus olla epävakaa ja saapua hitaammin, ja säät voivat vaihdella enemmän. Tämä sananlasku muistuttaa meitä siitä, että vaikka jotkut asiat elämässä ovat varmoja ja tapahtuvat ajallaan, toiset asiat voivat olla epävarmempia ja vaativat kärsivällisyyttä. Se voi myös opettaa meille, että meidän on hyväksyttävä luonnon kiertokulku ja annettava asioiden tapahtua omalla ajallaan.

Niiko kannooi yöpuu.

Haukkuha se koira papinkii

Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee.

Tämä sanonta heijastaa käsitystä, että ihmisen ajatukset ovat vapaat ja hallitsemattomat, liikkuen ja yhdistyellen omaa polkuaan seuraten.

Tämä sanonta heijastaa käsitystä, että ihmisen ajatukset ovat vapaat ja hallitsemattomat, liikkuen ja yhdistyellen omaa polkuaan seuraten. Se korostaa ajatuksen voimaa ja sitä, kuinka mielen sisällä ajatukset voivat liikkua vapaasti ilman ulkoisia rajoituksia, yhdistyen toisiinsa odottamattomilla tavoilla. Sanonta muistuttaa meitä ihmismielen ainutlaatuisesta kyvystä luoda yhteyksiä ja merkityksiä, jotka eivät välttämättä ilmene johdonmukaisesti tai ennustettavasti. Tämä ilmaus voi kuulua esimerkiksi keskusteluihin luovuudesta, mielikuvituksesta tai ajattelun vapaudesta, viitaten siihen, kuinka tärkeää on sallia ajatusten virrata vapaasti, sillä juuri näin syntyy uusia ideoita ja oivalluksia.

Nii o toimees ku sika soimees

O paremp kerra tehhä ku kahist katsoo.

Turkittomal o ain tuul pohjoseest.

Se kissaa kiittelöö, kel ei uo muuta elokasta.

Mis o työtä, siin o leipääkii

Ranna poika rallattaa, vaik ei uo leipäpallaa.

Onks pienat puhtaat?

Hyvät naijaa naapurii, pahat perille pitäjii.

Oma kiitos haisoo

Ota puukko tupestais ja akka viereltäis, j os meinaat tarvitsevais.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että on tärkeää valmistautua etukäteen ja ottaa mukaan tarvittavat asiat, jos tietää, että niitä voi tarvita.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että on tärkeää valmistautua etukäteen ja ottaa mukaan tarvittavat asiat, jos tietää, että niitä voi tarvita. Sananlasku on vanhanaikainen ja se mainitsee puukon ja vaimon, mutta sen perusajatus on, että on hyvä olla valmiina ja varautua tilanteisiin ennakkoon. Esimerkiksi, jos lähdet retkelle metsään, kannattaa ottaa mukaan eväät, vesipullo ja vaikka kompassi, niin olet valmis, jos niitä tarvitsee. Tämä sanonta opettaa, että ennakointi ja valmistautuminen helpottavat elämää ja auttavat selviytymään erilaisista tilanteista.

Siin o vihane mies, sitä ei hirvii haastattaa ku hevose seläs ja kirves kääees.

Enne mie luovu kullastain, enneko pulituuri pullostain.

Neuvo maksaa neljä miestä, ymmärrys yheksän miestä

Tämä sananlasku tarkoittaa, että neuvojen antaminen on helpompaa kuin niiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että neuvojen antaminen on helpompaa kuin niiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen. Sananlaskussa mainitaan neljä miestä, jotka antavat neuvoja, ja yhdeksän miestä, jotka ymmärtävät ne. Tämä vertauskuva kertoo siitä, että monilla ihmisillä on mielipiteitä ja neuvoja, mutta todellinen ymmärrys ja viisaus ovat harvinaisempia. Ymmärrys vaatii enemmän ajattelua ja kykyä soveltaa neuvoja käytännössä. Sananlasku rohkaisee meitä kuuntelemaan neuvoja tarkasti ja pohtimaan niitä syvällisesti sen sijaan, että vain jakaisimme omia mielipiteitämme.

Ei haukku loukkuu tie, jos ei halol päähä lyö

Tämä sanonta viittaa siihen, että pelkät sanat tai haukkumiset eivät voi aiheuttaa fyysistä vahinkoa tai kipua, ellei niihin liity konkreettista fyysistä toimintaa, kuten iskua päähän.

Tämä sanonta viittaa siihen, että pelkät sanat tai haukkumiset eivät voi aiheuttaa fyysistä vahinkoa tai kipua, ellei niihin liity konkreettista fyysistä toimintaa, kuten iskua päähän. Sanonta korostaa, että vaikka sanat voivat loukata henkisesti, ne eivät aiheuta fyysistä vahinkoa samalla tavalla kuin fyysiset teot. Tämä opettaa meille, että vaikka loukkaavat sanat voivat tuntua pahalta, ne eivät fyysisesti vahingoita meitä. Se muistuttaa myös sanojen ja tekojen erilaisista seurauksista sekä henkisen että fyysisen loukkaantumisen erosta.

Kapustaal ko alottaa, ni lusikaal lopettaa

Nii ko maahaa myönt

Onha yötä yökötellä Annan päivän aikahista.

Sanonta "Onha yötä yökötellä Annan päivän aikahista" tarkoittaa, että on runsaasti aikaa valvoa koko yön Annan päivästä alkaen.

Sanonta "Onha yötä yökötellä Annan päivän aikahista" tarkoittaa, että on runsaasti aikaa valvoa koko yön Annan päivästä alkaen. Annan päivä on 9. joulukuuta, ja siihen liittyvät sananlaskut viittaavat usein siihen, että talvella yöt ovat pitkiä ja pimeitä. Tämä sanonta korostaa, kuinka pitkä yö on, ja antaa ymmärtää, että talvella on aikaa tehdä monia asioita, vaikka valvoisi myöhään. Sanonta voi myös viitata siihen, että talven pimeydessä voi hyvin käyttää aikaa esimerkiksi askareiden tekemiseen tai rentoutumiseen, koska valoa ja ulkotöitä on vähemmän.

Mää, mää ja mäkätä männessäis.

Sanonta "Mää, mää ja mäkätä männessäis" tarkoittaa, että joku valittaa tai nurisee koko ajan, mutta ei tee mitään asian eteen.

Sanonta "Mää, mää ja mäkätä männessäis" tarkoittaa, että joku valittaa tai nurisee koko ajan, mutta ei tee mitään asian eteen. Se on vähän kuin silloin, kun joku vain puhuu ongelmista tai siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta ei oikeasti ryhdy toimeen tai ratkaise mitään. Tämä sanonta muistuttaa meitä siitä, että pelkkä valittaminen ei muuta asioita paremmaksi. Jos haluamme saavuttaa jotain tai korjata tilanteen, meidän täytyy myös tehdä töitä sen eteen.

Itä illaast yltyy

Talvi ei mää tavoittaa, eikä kesä vesittää.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että ihminen on hyvin valmistautunut ja varautunut erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin.

Tämä sananlasku tarkoittaa, että ihminen on hyvin valmistautunut ja varautunut erilaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Talvi ja kesä edustavat tässä sanonnassa erilaisia haasteita: talvi kylmyyttä ja kesä märkää. Kun sanotaan, että talvi ei voi saavuttaa eikä kesä kastella, tarkoitetaan, että henkilö on niin hyvin suojattu ja valmistautunut, että vaikeudet eivät pääse vaikuttamaan häneen. Kuvitellaan vaikka, että joku on pukeutunut todella lämpimästi ja hyvin talvella, niin ettei kylmä pääse puremaan. Kesällä taas hänellä on vedenpitävät varusteet, joten sade ei pääse kastelemaan. Tämä sananlasku opettaa, että kun on hyvin valmistautunut ja varustautunut, voi kohdata elämän haasteet ilman suuria ongelmia. Se muistuttaa meitä siitä, että ennakointi ja valmistautuminen ovat tärkeitä, jotta voimme pärjätä eri tilanteissa.

Paremp kesä lehmätä ko joulu ukota

Tämä vanha sananlasku tarkoittaa, että kesä on parempi aika lehmille kuin joulunaika on ihmisille.

Tämä vanha sananlasku tarkoittaa, että kesä on parempi aika lehmille kuin joulunaika on ihmisille. Se viittaa siihen, että lehmät nauttivat kesästä, kun ne voivat olla ulkona laitumella ja syödä tuoretta ruohoa, mikä tekee niille hyvää. Samalla tavalla ihmiset voivat nauttia kesästä ja sen tarjoamista iloista, kuten lämpimästä säästä ja vapaudesta olla ulkona. Tämä sananlasku muistuttaa meitä siitä, että vaikka joulu on juhla-aikaa ja usein iloinen, kesän tuomat hyödyt ja ilot voivat olla vieläkin suurempia, erityisesti maataloudessa ja luonnossa. Se opettaa arvostamaan eri vuodenaikojen tarjoamia hyviä puolia ja nauttimaan niistä.

Kuka ei kallista anna, se ei kaunista kanna.

Mikä jääp terält, se jääp hamaraaltkii.

Paha pappi saarnajaa itsestää.

Vie sie mie vikise, uo vievinnääis väkise mie tuo puolet mielellääi.

Ei hoppu oo hyväks

Kylhä työlki elleä mut kaupal rikastuu

Makajaa ko sus koira syötyvää.

Äänelläähä variskii laulaa

Ei ne uo varastettu eikä kunna rahoil ostettu

Siin se tunnet tuhma miele, tulloo tuppaa, niistää nennää.

Syksyne yö ajjaa yheksääl hevoseel.