J.V. Snellman
Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, toimittaja ja valtiomies, joka tunnetaan suomalaisuusliikkeen keskeisenä hahmona
J.V. Snellman sitaatit ja sanonnat
Tältä sivulta löydät kaikki J.V. Snellman sitaatit, sanonnat, sananlaskut, runot, mietelauseet ja aforismit. Sivuillamme on yhteensä 10 sitaattia, sananlaskuja tai aforismia häneltä.
Kuinka voisi kansakunnan henkisyys lausua itsensä ilmi millään muulla kielellä kuin sillä, joka on kansakunnan oma.
Snellmanin filosofinen perustelu sille, miksi kansakunnan henkinen elämä voi ilmetä ainoastaan sen omalla kielellä.
Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia.
Snellmanin tunnetuin lause, joka tiivistää suomalaisen kansallisen identiteetin ytimen.
Kansakunnan mantu on historia ja sen ilmana kieli.
Snellman vertaa historiaa kansakunnan maaperään ja kieltä sen hengitysilmaan.
Suomi ei voita mitään väkivallalla, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus.
Snellmanin näkemys siitä, että pienen kansakunnan voima on sivistyksessä ja koulutuksessa, ei aseellisessa voimassa.
Kieli on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on suomen kieli.
Snellmanin kansallisuusohjelman ydinajatus: kansallinen identiteetti rakentuu kielen varaan, ja Suomessa sen perustana on suomen kieli.
Pienellä kansalla ei ole mitään kohtaloita, joiden ylle se ei pysty kohoamaan.
Rohkaiseva ajatus pienen kansan mahdollisuuksista.
Totuuden luonteeseen kuuluu, että se on tuloksena eri vakaumusten kamppailusta.
Snellmanin hegeliläinen filosofia tiivistettynä: totuus ei synny yksimielisyydestä, vaan erilaisten näkemysten välisestä kamppailusta ja väittelystä.
Historia lohduttaa meitä sillä, että kansalla, joka todella tahtoo, on myös voimaa.
Snellmanin luottamus kansan tahtoon ja historialliseen oikeudenmukaisuuteen.
Se joka palvelee isänmaataan, palvelee myös ihmiskuntaa.
Snellmanin ajatus isänmaallisuuden ja kansainvälisyyden yhteydestä.
Suurimmastakin opista voi koitua puolisivistystä, jollei sitä seuraa oma ajattelu.
Snellmanin näkemys sivistyksen ja koulutuksen luonteesta: pelkkä oppineisuus ei riitä, vaan todellinen sivistys edellyttää itsenäistä ajattelua.