Sananlaskut aiheesta emäntä
Emäntä on tärkeä osa elämää, mutta se voi myös herättää ristiriitaisia ajatuksia. emäntäan liittyvät sananlaskut, sanonnat, aforismit ja mietelauseet auttavat ymmärtämään ilmiötä syvemmin. Tältä sivulta löydät Emäntä-aiheisia sananlaskuja ja viisaita oivalluksia arkeen.
Liittyvät kategoriat
12 sananlaskua
Rappusten siisteys kertoo talon emännästä
Talon ensimmäinen näkymä eli portaat paljastaa, miten taloa hoidetaan sisältä.
Voi sitä elämää, kun on monta emäntää: yks villat, pellavat hukkaa, toinen jauhoja pussiin tuppaa, kolmas kauhalla päähäni hakkaa
Sananlasku kuvaa tilannetta, jossa on useita eriäviä toimijoita tai näkemyksiä, jotka vaikeuttavat asioiden sujuvaa hoitamista.
Päivä puolessa, nälkä suolessa, isäntä hirressä, emäntä orressa, piika kirkossa kirja kourassa, renki korvessa kontti selässä, piru kontissa korvat hörössä
Tämä päijäthämäläinen sananlasku kuvaa tilanteen, jossa kaikki talon asukkaat ovat poissa paikoiltaan tai tekevät jotakin epätavallista.
Tulukaa poijat nopiaa syämhän, jottei te syä niin palijo! sanoo Laihian emäntä pojillensa
Tämä sananlasku on peräisin Laihialta, ja se kehottaa lapsia syömään nopeasti, ettei heillä menisi liikaa ruokaa.
Autuas emännä lanko, pööränpäähän pöllättä, vaivane isännä lanko, ovensuuhu seisatta
Sananlasku kuvaa tilannetta, jossa hyvällä emännällä on helppo elää, mutta huonolla isännällä on vaikeaa.
Emännätöin talo on ku kannetoin hinkki
Talo ilman emäntää on kuin sanko ilman sankaa: se on olemassa, mutta sitä ei saa kannettua mihinkään.
Emäntä hyvä talossa, vaikka joute istukohon, pata hyvä tulella, vaikka vettä kiehukohon
Sananlaskulla viitataan siihen, että hyvä emäntä ja hyvin hoidettu ruoanlaitto ovat tärkeitä, vaikka aika kuluisi muuhunkin.
Piijasta kun tulee emäntä ja rengistä isäntä, niin niitä ei palvele pienet pirutkaan
Sanonta kuvaa tilannetta, jossa tavalliset ihmiset eivät enää kunnioita tai palvele entisiä alhaisia tai yksinkertaisia henkilöitä, kun he ovat saavuttaneet korkean aseman.
Emännän käsi talon nostaa ja sama sen maahan kaataa
Talon kunto luetaan emännän kädestä: sama käsi joko pitää talon jaloillaan tai ajaa sen alas.
Isäntää katotaan ikkeest, emäntää säkin sitteest ja piikaa ovenverikkeest
Jokainen arvioidaan siitä, mikä on hänen käsissään: isäntä valjaista, emäntä säkin siteestä, piika ovensuun työjäljestä.
Kylmä pirtti, raaka sauna, emäntä kylän kävijä
Kylmä tupa ja lämmittämätön sauna kertovat, että emäntä on kylällä eikä kotona.
Oon mä niin koria, jotta jos mä tytär olisin, niin kyllä mä Kuhnalas emäntänä olisin. Mutta kun oon piikaparka vaan, sanoo Laihian flikka aikoonansa
Sananlaskussa kerskailevan naisen puhe kuvaa tilannetta, jossa hän väittää olevansa niin kaunis, että hän olisi varmasti oleva Laihian emäntä, jos hän olisi isänsä tytär.
